Ovet.

En ole enään tavallinen ihminen, en ole koskaan ollutkaan; olisi hullua väittää niin. Mutta, kuitenkin olen kuten kaikki muutkin ihmiset. Hullu väitös kaikestaan, eikö totta?

"Lapsena kasvoimme automaattisesti moniin itsestäänselvyyksiin saaden lahjaksi valtaisan nipun mielipiteitä. Hyvin nopeasti huomaamme muiden olevan eri mieltä asiasta, mutta kestää vuosia ennenkuin alamme vakavammin ihmetellä olemmeko sittenkään aina oikeassa ja muut väärässä. Alamme vähitellen purkaa itsestäänselvyyksiämme. Se saattaa johtaa uusiin tutkimuksiin, jotka paljastavat mielipiteittemme olevan äärimmäisen hyvin riippuvaisia siitä aikakaudesta ja ympäristöstä missä itsekukin on kasvanut. Sitä kautta voimme alkaa epäillä että myös me itse olemme samalla tavoin riippuvaisia, eli meidän mielipiteemme ovat ulkoisten olosuhteiden voimakkaasti sitomaa."

Kun yksi ovi sulkeutuu, edessä avautuu tuhat muuta ovea.
Elämä tuntuu tarjoavan meille loputtomia mahdollisuuksia, mutta me haluamme pysyä sisäisessä häkissämme.
Mikä tuo häkki on? Älä kysy sitä tältä kirjoittajalta, tiedät kyllä kenelle ainoastaan, voit tuon kysymyksen osoittaa.

Kun sanon että yksi ovi sulkeutuu ja muut ovet avautuvat, mitä tarkoitan tuolla?
Elämässä tuntuu olevan paljon taittoskohtia, jotka tarjoavat uusia ovia tuntemattomaan. Mutta, nuo ovet pelottavat meitä. Allekirjoittanutta mukaan lukien.

"Hyvin monet ihmiset eivät pääse tämän pidemmälle, sillä he löytävät jostain itselleen Totuuden, jota ei enää saa kukaan horjuttaa, olipa tuo Totuus vaikka valtavirtauksia välttelevä oma yksityinen Totuus. "

Tuntemattomimpana tietysti kuolema, tuo vihon viimeinen portti.
Ja nämä ovet saattavat avata meille todellisuuden, joka onkin tuntematonta.

Mielestäni tämän, omia sanojani paremmin osaa esittää Markku Siivolan artikkeli:

http://www.saunalahti.fi/msiivola/omia/ajatusarsykkeita_tuntemattomuuden_havaitsemiseksi.html

"Osa meistä kuitenkin huomaa yhä selvemmin, että emme omaa todennäköisesti yhtä ainoaa oikeaa mielipidettä yhtään mistään. Tämä puolestaan irrottaa koko havaintokoneistoamme toimimaan välittömämmin ilman väliintulevaa luokittelutarvetta ja kannanottoja. Arkipäivän havaintotasolla se saattaa ilmetä samojen vanhojen läpikotaisin tuttujen ja ikävystyttävien paikkojen muuttumisen hetkellisesti uusiksi, aivankuin havainnoisimme niitä ensimmäistä kertaa, kuin pestyinä puhtaaksi kaikesta aikaisemmin koetusta. Kun jopa varmuus kaiken epävarmuudesta horjuu, olemme hyvin lähellä sitä rajaa, jossa mitä erilaisimmista uskomuksista ja vastauskomuksista kiinnipitäminen loppuu, ja maailman paljastuessa täydellisen tuntemattomaksi mysteeriksi onkin aina läsnä se, jota haimme aina kauempaa kuin tästä ja nyt."

Uusi, tuore; nuo sanathan kuvaavat jotakin, mitä et ole ennen kohdannut.
Sinusta on hienoa saada uusi lempiyhtyeesi cd- levy tai lähdet jonnekin matkalle, tahdot nähdä ja kokea jotakin täysin erinlaista mitä aikaisemmin.

Mutta, me koemme asiat muistimme pohjalta, täten kaikki minkä koet täytyy olla johonkin jo kokemaasi pohjautuvaa.

Kokemisestahan muodostuu lopulta kokemus, eilen oli kaunis ilta; oli mahtavaa olla ulkona ja seurustella ystäviesi kanssa. Tänäkin iltana haluat kokea tuon saman kokemuksen eilisen muisto mielessäsi, mutta ilta onkin sateinen ja ystävilläsi onkin muuta mielessä.

Joten täydellisesti uuden, täytyy olla jotakin täysin tuntematonta, mitä et vielä tiedä.

Mutta miksi ylipäätään vaivata päätään moisella, päivät nyt kuluvat miten kuluvat.
Toki voit jatkaa samaan malliin, huolenaiheenasi vain miten oma poliittinen puolueesi pärjää vaaleissa ja vaikuttaa elämääsi, mutta jos haluat lähestyä jotakin tuntematonta, saada elämääsi jotakin muuta sisältöä, joka ei ole tämän ajan piiristä kotoisin, sinun on uskallettava katsoa syvempään kuin mitä puolueesi johtaja sinulle kertoo.